Periuseq najoqqutallu

Immikkoortumi matumani saqqummersitami periutsit aallaavigineqartut kii­salu najoqqutat atorneqartut saqqummiunneqarput.

 

Nunani allani niueqateqarnemi kisitsisitigut paasissutissanik katersineq Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffiannit Aalbogimiittumit isumagineqarpoq. Tamanna paasissutissani ataaniittuni takuneqarsinnaavoq:

 

Kalaallit Nunaannut tunisat:

 

1.    Danskit avammut tunisaasa aaqqissuisoqarfianiit paasissutissat Danmarkip Kalaallit Nunaannut tunisaat tunngavigineqartarput.

2.    Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffiata, Danmarkip avammut tunisaat tamakkiisuunngikkaangata, nioqqutissat Danmark-ikkoortut nunanut allanut paasissutissat katersortarpai (nunanit allaneersut aqqusaarussat, Kalaallit Nunaannullu akiligassat).

 

Kalaallit Nunaata avammut tunisai:

 

1.    Namminersorlutik oqartussat Akitsuuseriffiata, Danmark avataatigut avammut tunineqartut, kiisalu kalaallit avammut tunisassiaat pingaarnerit umiarsuarmik Danmark-iliartut paasissutissartai tamaasa katersortarpai. Nioqqutissat pineqartut Akitsuuseriffiup akitsuuserinerup aalajangersagaani kapitalini 2, 3, 5, 15, 22, 23, 25, 26, 41, 43 aamma 51-mi pineqarput.

2.    Avammut tunisanut paasissutissat, nioqqutissat danskinukartut, Danmarkimi tunisat aaqqissuisoqarfiata ilanngaatigisarpai, paasissutissat ta-makku Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffiata katersorneq ajorpai.

Danmarks Statistik-ip Nunanut Allanut niueqateqarnermut kisitsisit naatsor-soqqissaakkat Naatsorsueqqissaartarfimmut nassiuttarpai, matumunnga naat-sorsueqqissaarnermut atorneqartarlutik. Nunanut allanut niueqateqarneq suliarineqartarpoq Danmark statistik-ip tunngavii assigalugit.

 

Umiarsuarnik timmisartunillu eqqussuineq aamma avammut tunisineq

 

Suliffeqarfiit naatsorsuutaanik saqqummersitassanik suliaqarnermi, suliffeqarfiit ukiumoortumik nalunaarusiiat misissorneqaraangata aatsaat umiarsuit timisartullu eqqussukkat aamma avammut tunisat Naatsorsueqqissaartarfimmit nalunaarsorneqarajuttarput. Saqqummersitami uani ilanngunneqarput 2016-imi umiarsuit aamma timmiksartut niuerutigineqarsimasut, siornatigut nunanik allanik niueqateqarneq pillugu saqqummersinneqartartuni ilanngunneqarneq ajortut aamma nuna tamakkerlugu naatsorsuutini 2016-imi saqqummersumi ilanngunneqarsimanngitsut. 2017-imi umiarsuit aamma timmisartut eqqussukkat aamma avammut tunisat kinguisinnerusukkut nunanik allanik niueqateqarnermut ilanngunneqartalissapput, Naatsorsueqqissaartarfimmi nalunaarsorneqartalerneri iluatsillugit.

 

Naatsorsueriaatsinut paasissutissat erseqqinnerusut Danmark statistik-ip saqqummersitaani Nunanut allanut niuerneq Akiliisarnerullu naligiissinnera – Najoqqutat periutsillu 2015 innersuunneqassapput.

 

Nioqqutissanik immikkuutitaarineq

Nunanut allanut niuernermi kisitsisit naatsorsorneqartarput EU-p nioqqutissanik immikkoortitereriaaseq Ataqatigiissumik Taaguusersuineq (KN) tunngavigalu. Saqqummiinermilu FN-ip nioqqutissanik immikkuutitaareriaasia Standard International Trade Classification (SITC) atorneqartarluni. Nunatsinnut tunisattaaq immikkuutitaarneqartarput FN-ip Broad Economic Categories (BEC) immikkoortitereriaasia malillugu, avammulli tunisat Tunisassianut Immikkoortiterineq (KONJ) malinneqartarpoq SITC tunngavigalugu nassuiaasersugaasoq.

 

Taaguusersuinermi SITC atorneqartillugu nioqqutit immikkoortitigaasarput Suliarineqarnera tunngavigalugu, suliarineqanngitsoq, suliarilaariigaq suliareriigarlu malillugit. SITC siulleq 1950-imi saqqummiunneqarpoq. Nutarterineq kingulleq 2007-mi pivoq (SITC-mi nutarterinerit sisamaat). Nioqqutip suliarinera aalajangiisuusarpoq aaqqissuinermi sumut inissinneqassanersoq.

 

EU-p Ataqatigiissumik Taaguusersuinera (KN) aamma SITC-mi taaguusersui-nerup saniatigut, nunatsinnut tunisat atuineq malillugu immikkoortitigaasar-put, soorlu uku BEC malillugit taaguusersorneqarsimasut. BEC siulleq 1971-imi saqqummiunneqarpoq. Nutarterineq aappaat kingullerlu 1986-imi pivoq.

 

Nunatsinnut tunisat BEC-ip atuiffiusinnaasunut arfineq marlunnut immikkoortitertarpai, taakkualu tamarmik ataanniipput nioqqutissat immikkuutitaartut. BEC tunngaveqarpoq SITC-ip taaguusersueriaasianut, nioqqutissap normua SITC-p normua assigisimappagu, BEC-imi taaguusersueriaatsimi atuinermi suussuseq assigalugu ilanngunneqarsinnaavoq.

 

KONJ-imi atuinermi, avammut tunisat agguarneqarput Tunisassianut Immikkoortut malillugit. KONJ-ip imarai immikkoortut pingaarnerit arfineq pingasut, taakkualu tamarmik ataanniipput nioqqutissat immikkuutitaartut. Maluginiarneqassaarlu KONJ BEC-itulli nassuiaateqarmat SITC-mi taaguusersueriaaseq tunngavigalugu.

 

Assartuinermi naatsorsueriaatsit

Nunatsinnut avammullu tunisat CIF-imut FOB-imullu naatsorsorneqarput. Taa-guutit nioqqutip assartorneranut aningaasartuuteqartitsinermut piumasaqaa-tinut assigiinngitsumik sunniuteqarput, tamanna ataani eqqartorneqassaaq.

 

Nunanut Allanut niueqateqarnermi nalik, naatsorsueqqissaarnermi naliusoq saqqummiunneqartarpoq. Nunatsinnut tunisanut tunngasut, nioqqutip nalinga Nunatta killeqarfia tikillugu kiffartuussinermi aningaasartuutit ilanngunneqar-put nioqqutip tunniunneranut attuumassuteqartumik, assersuutigalugu assar-tuinermi aningaasartuutit sillimmasiinerlu. Taassumap nalinga cif-ip nalinga-nik taaneqartarpoq (cost, insurance and freight).

 

Avammut tunisanut tunngatillugu taamatuttaaq nioqqutip nalinga, avammut tunisiffimmiit ilanngunneqartarpoq assartuinermi aningaasartuutit, nioqqutip assartorneranut attuumassuteqartumik avammut tunisisumiit avammut tunisiffiup killeqarfiani umiarsualivimmiluunniit. Taassumap nalinga fob-ip nalinganik taaneqartarpoq (free on board).

 

Aalisakkat avammut tunisat nalinginik naatsorsuineq

Ammassat, ammassassuup avaleraasartuullu annertussusaat Aalisarnermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut aaneqartarput.

 

Ukiup affaa siulleq 2018-imi pisaat nalunaarsorneqarsimasut, kisitsisit najoqqutaasunut ilaanngitsut nammineq ilanngunneqartut aalisakkat ukuupput:

 

Takussutissaq 5. Aalisakkat avammut tunisanut nammineq ilanngussat, ukiup affaa siulleq 2018

Aalisagaq	Angallatip suminngaanneernera	Annertussuseq (ton)	Kilumut akia
Ammassat	Kalaallit Nunaat .............................	11.412	4,36
Avaleraasartooq	Kalaallit Nunaat ..............................	597	5,80